Leijona, legenda jo syntyessään
Leijona-kellojen alkukoti lepää Val-de-Traversin kuuluisassa kellolaaksossa. Logo on perujaan sveitsiläiseltä taskukellovalmistajalta, jonka kelloja kelloseppä Johan Werner Lindroos (1870-1937) alkoi maahantuoda Suomeen 1900-luvun alussa. Sveitsiläiset tuotemerkkiarkistot paljastavat, että kilpeä kantava leijona -merkin on alunperin rekisteröinyt kelloseppä Albert Kenel & Co joulukuussa 1880 ja myöhemmin Manufacture d’Horlogerie Lion SA vuodesta 1892. Vuosina 1909 ja 1910 löytyy jo rekisteröintejä suomalaisnimellä Leijona ja kilven tyylitellyllä L-kirjaimella, minkä takana olivat oli Camille Barré / Montres Lion sekä Leijona Watch Co.
Ikonisen leijonan juuret
Päätöksen Leijona-tuotemerkistä teki J.W. Lindroos 1900-luvun alussa. Valinta oli oiva, sillä heraldinen leijona symboloi suomalaisten itsenäisyystoiveita tuohon aikaan. Villiintynyt leijona on esiintynyt Suomea kuvaavissa tunnuksissa 1580-luvulta lähtien ja sitä on nähty käytössä mm. postimerkeissä, valuutassa ja lipuissa. Vuoden 1917 saavutetun itsenäisyyden jälkeen, tämä leijona on koristanut Suomen vaakunaa.
Perkko ottaa Leijona-kellot siipiensä alle
Oy Perkko Ab:n perustivat veljekset Jalo, Urho ja Oiva Perkko marraskuussa 1918. Perheyrityksen toimitusjohtajaksi ryhtyi keskimmäinen veljeksistä, Jalo Vilho Perkko (1885–1942). Helmikuussa 1919 he tekivät kaupat J.W. Lindroosin vähittäis- ja tukkukaupasta, kun kelloseppä joutui heikentyneen terveydentilansa vuoksi myymään liiketoimintansa.
Urho (1888–1959) ja Oiva Perkko (1881–1934) johtivat perheyrityksen kelloliikkeitä. Jalon kuoleman jälkeen vuonna 1942 hänen leskensä Ester Perkko (1891–1967) siirtyi yrityksen suurimpana osakkeenomistajana Oy Perkko Ab:n johtoon.
Sota-ajan vaikeudet loivat uusia alkuja
Leijona-kellojen myynti jatkoi hidasta kasvua toisen maailmansodan jälkeen. Jälleenrakentamisen aikana 1950-luvulla tuontitavaroille asetettiin kiintiö varallisuuden säilyttämiseksi Suomessa. Säätely koski myös kelloja ja johti ulkomaisten tuotteiden – myös kellojen – salakuljetukseen ja väärentämiseen. Laittomuuksia hillitäkseen Perkko merkitsi aidot Sveitsissä valmistetut Leijona-kellot ympyrän sisään sijoitetulla tyylitellyllä P-kirjaimella. Vihdoin 1960-luvulla kaupankäynti palasi uomiinsa ja Leijonan mallivalikoima laajeni. Kaikki kellot edustivat yhä sveitsiläisen kellomekaniikan parhaimmistoa.
1970-luvun kvartsivillitys
1970-luvulla kvartsikellot kasvattivat suosiota. Koska sveitsiläisvalmistajilla oli vaikeuksia kvartsikoneistojen kehittämisessä, vuosikymmenen puolivälissä markkinoille ilmestyivät japanilaistekoiset Leijona-kvartsikidekellot. Vastatakseen kysyntään 1980-luvun loppuun mennessä Perkon valikoima oli suurimmaksi osaksi kvartsikidekelloja. Taskukellojen ja tiettyjen rannekellojen valmistus säilytettiin Sveitsissä.
Moderni Leijona
Leijona-kellojen myynnit ovat kasvaneet tasaisesti vuosien varrella ja brändi on säilyttänyt asemansa Suomessa. Tänä päivänä Oy Perkko Ab:n katalogi sisältää useita satoja Leijona-kellomalleja niin lapsille, naisille kuin miehille. Useissa moderneissa kellotauluissa Leijona-teksti koreilee yksin ilman ikonista leijonaa kilpineen.
Yli 113 vuotta Leijonan ensiaskelista ja maineikkaat kellot ovat palanneet juurilleen Val-de-Traversin kellolaaksoon ja mekaanisten koneistojen valmistukseen. Sveitsiläistä historiaansa, suomalaisia perinteitään ja kotimaisten kelloseppien perintöä kunnioittaen Leijona Heritage -mallisto on valmistettu tiiviissä yhteistyössä suurmestari Kari Voutilaisen kanssa. Suomalainen rehti mutta periksiantamaton luonne näkyy sekä malliston materiaalivalinnoissa, valmistusmenetelmissä että ainutlaatuisten yksityiskohtien korkealaatuisessa toteutuksessa. Lopputulos tarjoaa kantajalleen huomattavasti enemmän kuin ajanmittausesineen.